Rauniotreeneissä

Eilen päästiin kokeilemaan rauniotreenejä Herttoniemeen Helsinkiin. Minulla ei ollut juurikaan etukäteen käsitystä, mitä siellä tehdään, mutta tilaisuuden tullen halusin kuitenkin lajia mennä kokeilemaan Adan kanssa :)

Tehtiin kaksi kierrosta, Ada vähän ihmetteli mitä kuuluu etsiä, mutta hyvin reippaasti liikkui haastavalla alustalla ja löysi maalimiehiä piiloista.

Taisin itse innostua lajista enemmän kuin Ada. :D Oli huisin jännittävää olla piilossa hiiskumatta ja odottaa vierasta koiraa "pelastamaan". Raunioporukka oli tosi mukavaa ja kiva kun ottivat aloittelijan mukaan kokeilemaan!

Terrimejä

Viikonloppuna ahkeroitiin jäljestyksen merkeissä Nurmijärvellä. Edi sai kunnian edustaa rotuaan terrierien epävirallisessa mejämestaruuskokeessa. Koepäivänä aloitimme jo 5.30 lämpimän kelin takia. Arpaonni oli kohdallamme, koska pääsin ensimmäiselle jäljelle opastamaan ja seuraavalle koiran kanssa.

Edi aloitti jäljestyksen komeasti merkkaamalla alkumakuun (koipi nousi myös muille makauksille, jes!) mutta heti alussa se jäi syömään heinää.. Teki mieli komentaa sitä, mutta hillitsin hermoni ja se lähti liikkeelle aikarajan puitteissa. Ekalla osuudella se myös teki kaksi hukkaa lähtemällä saman hajun perään. Viimeisen osuuden katkokulmalla matka sitten tyssäsi kokonaan. Edi pyöri ja pyöri veretyksen hajua etsien, mutta lopulta se vain istui eteeni tuijottamaan. Kolmas hukka ja tulos VOI0. Tuomari kuitenkin kehui jälkityötä ja koepöytäkirjassa lukee osuvasti: "Taitavaa jälkityötä osoittava koira, jolla tänään muut metsänhajut veivät kiinnostuksen verijälkeen"

Mukana menossa myös Ada 

Hellemejää!

Kyllä kelpasi ihmisten ja koirien polskia näissä vesissä :)

Koirat lepäämässä koepaikalla, tuloksia odotellessa

Viikonloppua vietettiin helteisessä merkeissä. Ajoin jo perjantaina mökille, kun meillä oli Kouvolassa mejäkoe (Edi). Lämpömittari lähenteli +30 koko viikonlopun ajan, koirat olivat ihan poikki, omistajasta puhumattakaan!

Jälkienteko päivä meni omalta osaltani hyvin, muistin juoda tarpeeksi eikä nälkäkään iskenyt. Koepäivänä sitten nesteytys ei oikeen onnistunut ja kokoajan oli janon tunne ja huono vointi. Ensin jouduin opastamaan ja päätin purkaa jäljen heti perään. Purkaessa jouduin pysähtymään useaan otteeseen istumaan ja hengittelemään. Onneksi oli muutama tunti aikaa "elpyä" ennen Edin suoritusta. Koirat olivat kontissa ja pidin ilmastoinnin kokoajan kylmällä. Edin vuoron ajaksi ajoin auton varjoon ja jätin Adan odottamaan puuhun sidottuna.

Näin jo heti Edin lähtiessä jäljelle, että sekin on ihan voimaton helteen takia. Jo ensimmäisellä suoralla se käveli hitaasti ja pysähteli yhtenään, söi ruohoa ja jäi maahan makoilemaan. Makaukset se merkkasi (kirjaimellisesti) ja suoritti katkon. Toisen osuuden lopussa aika oli melkein täynnä ja kurvasimme lähelle tietä, niin päätin että keskeytän kokeen ja mennäänkin suoraan tietä pitkin autolle. Ajoin takaisin koepaikalle ja melkeen juoksin suoraan järveen koirien kanssa :D Jopa Ada suostui kastautumaan, niin kuuma oli!! Jälleen kerran viikonlopusta jäi kuitenkin päällimmäisenä positiiviset muistot, on tuo mejä mukava laji, mutta tämä helle oli meille tällä kertaa liikaa :) 

Heinäkuun hulinat

Blogissa on näemmä ollut kuukauden hiljaisuus, vaikka onhan tässä välissä ehtinyt tapahtua vaikka ja mitä :) Lomailtiin koirien kanssa 2 viikkoa joista päällimmäisenä jäi mieleen ihanat kelit ja hauska kettuterrierileiri! Rotumestaruuskokeessa (mejä) Edi jäljesti myös tulokseksi VOI1 /40p!! Valiokello on siis käynnistynyt ;) Menemme kokeilemaan onnea taas heti ensi viikonloppuna Kouvolan suunnille..

Ylpeä nokkaeläin

Seurasaaressa

Parkanossa leirillä

Mökkiviikonloppu

Luukissa

Aurinkoinen ja lämmin sunnuntai vietetty koirien kera Luukissa.

Kaunas, Liettua

Perjantai aamuna starttasi meidän tapahtumarikas reissu Liettuan Kaunasiin. Mukana oli Adan lisäksi ystäväni ja hänen sk.kettuterrierinarttu. Laivamatka ja pitkä ajomatka Kaunasiin sujui hyvin, vain kerran meinattiin mennä nokakkain rekan kanssa, joka teki hurjaa ohitusta meidän kaistalla..

Majapaikka osoittautui fiaskoksi ja päädyimme vaihtamaan majoitusta parempaan. Saimme kivan huoneen Via Baltica hotellista ja naapurihuoneen venäläismiehen kuorsauksen säestämänä suljin silmät odottaen innolla tulevaa näyttelyviikonloppua.

Laivan aamupala

Lauantaina meidän kehät olivat vasta klo 12 jälkeen, joten emme kiirehtineet aamulla hotellilla. Onneksi huomasimme kuitenkin "pienoisen" ongelman heti aamusta: Auto ei käynnisty! Eikun taksia tilaukseen ja kohti näyttelypaikkaa. Onneksi taksit olivat todella edullisia, joten suurta vahinkoa ei tapahtunut. Näyttely oli Zalgiris Arenalla, jonne oli aikamoinen ruuhka.. Onneksi taksikuski ajoi meidän "röyhkeästi" oven eteen ja päästiin kantamuksien kanssa pelipaikalle. Mulla oli kauhea flunssa ja voin kertoa, että koiran, näyttelyhäkin, trimmipöydän ja laukun liikuttaminen otti voimille.

Adan lauantain tulos oli EH. Tuomari oli töykeä ja kutsui Adaa mm. kameliksi ja valitti turkin olevan aivan liian lyhyt. Kehässä olleet tuomariharjoittelijat käsittelivät Adaa huomattavasti kauniimmin ja olivat kohteliaita. Kuulin toisilta suomalaisilta päivän aikana, että tuomari oli sanonut muitakin kummallisia letkautuksia handlereille.

Sunnuntaina Adan tulos oli PN2, CACIB, Liettuan Serti. Onneksi meitä lykästi edes sunnuntaina! Emme jääneet loppukehiin katselemaan vaan lähdimme heti oman kehän jälkeen paahtamaan kohti Suomea. Alunperin meidän oli tarkoitus ajaa sunnuntaina vaan Tallinnaan asti ja tulla maanantaina laivalla yli, mutta reissun koettelemukset saivat kaikki haluamaan kotiin mahdollisimman nopeasti. Saatiin onneksi vaihdettua laiva sunnuntaille ja auto käytiin hotellin pihasta (työntämällä).

Matkasta jäi käteen paljon muistoja ja luulen, että seuraava näyttelyreissumme on hieman lähempänä ja luultavasti jonkun matkajärjestäjän ns. valmispaketti. Näyttelyssä oli paljon venäläisiä ja erilainen koirakulttuuri pisti silmään. Koiria sai typistää, koirien käsittely oli rumaa ja ne piikkipannat... Kyllä Suomessa on onnekkaita koiria!

Yksi väsynyt matkustaja