1.2.2018

Kaunas, Liettua

Perjantai aamuna starttasi meidän tapahtumarikas reissu Liettuan Kaunasiin. Mukana oli Adan lisäksi ystäväni ja hänen sk.kettuterrierinarttu. Laivamatka ja pitkä ajomatka Kaunasiin sujui hyvin, vain kerran meinattiin mennä nokakkain rekan kanssa, joka teki hurjaa ohitusta meidän kaistalla..

Majapaikka osoittautui fiaskoksi ja päädyimme vaihtamaan majoitusta parempaan. Saimme kivan huoneen Via Baltica hotellista ja naapurihuoneen venäläismiehen kuorsauksen säestämänä suljin silmät odottaen innolla tulevaa näyttelyviikonloppua.

Laivan aamupala
Lauantaina meidän kehät olivat vasta klo 12 jälkeen, joten emme kiirehtineet aamulla hotellilla. Onneksi huomasimme kuitenkin "pienoisen" ongelman heti aamusta: Auto ei käynnisty! Eikun taksia tilaukseen ja kohti näyttelypaikkaa. Onneksi taksit olivat todella edullisia, joten suurta vahinkoa ei tapahtunut. Näyttely oli Zalgiris Arenalla, jonne oli aikamoinen ruuhka.. Onneksi taksikuski ajoi meidän "röyhkeästi" oven eteen ja päästiin kantamuksien kanssa pelipaikalle. Mulla oli kauhea flunssa ja voin kertoa, että koiran, näyttelyhäkin, trimmipöydän ja laukun liikuttaminen otti voimille.

Adan lauantain tulos oli EH. Tuomari oli töykeä ja kutsui Adaa mm. kameliksi ja valitti turkin olevan aivan liian lyhyt. Kehässä olleet tuomariharjoittelijat käsittelivät Adaa huomattavasti kauniimmin ja olivat kohteliaita. Kuulin toisilta suomalaisilta päivän aikana, että tuomari oli sanonut muitakin kummallisia letkautuksia handlereille.



Sunnuntaina Adan tulos oli PN2, CACIB, Liettuan Serti. Onneksi meitä lykästi edes sunnuntaina! Emme jääneet loppukehiin katselemaan vaan lähdimme heti oman kehän jälkeen paahtamaan kohti Suomea. Alunperin meidän oli tarkoitus ajaa sunnuntaina vaan Tallinnaan asti ja tulla maanantaina laivalla yli, mutta reissun koettelemukset saivat kaikki haluamaan kotiin mahdollisimman nopeasti. Saatiin onneksi vaihdettua laiva sunnuntaille ja auto käytiin hotellin pihasta (työntämällä).

Matkasta jäi käteen paljon muistoja ja luulen, että seuraava näyttelyreissumme on hieman lähempänä ja luultavasti jonkun matkajärjestäjän ns. valmispaketti. Näyttelyssä oli paljon venäläisiä ja erilainen koirakulttuuri pisti silmään. Koiria sai typistää, koirien käsittely oli rumaa ja ne piikkipannat... Kyllä Suomessa on onnekkaita koiria!

Yksi väsynyt matkustaja